Laillista vai ei? - asiaa löytöretkeilijän oikeuksista

Miksi urbaani löytöretkeily on saanut kielletyn toiminnan vivahteen? Harva meistä täysin pokkana sivuuttaa kyltin, jossa lukee:" Yksityisalue. pääsy kielletty". Jos se tehdään, se tehdään usein häpeillen ja salassa. Ikään kuin olisimme tekemässä jotain pahaa ja rikollista; mutta kuinka on asian laita? Ympäristöministeriön sivuilta löytyy aiheeseen liittyen paljon oleellista tietoa, josta olen kerännyt tähän urbaania löytöretkeilyä koskevan supistetun tietopaketin.

Jokamiehenoikeudet löytöretkeiljän turvana

Jokamiehenoikeuksien jonkinasteinen tiedostaminen on hyödyllistä. Jokamiehenoikeudethan mahdollistavat jokaisen vapaan liikkumisen luonnossa, oli siellä omistaja tai hallitsija kuka hyvänsä. Luonnossa liikkuminen, telttailu ja luonnonantimien kuten marjojen kerääminen on mahdollista tämän oikeuden turvin. Oikeuden hyödyntämisen velvollisuutena on olla aiheuttamatta haittaa tai häiriöitä sen koommin ihmisille, eläimille tai muullekaan luonnolle. Poikkeuksena jokamiehenoikeuksien ulkopuolelle jäävät tietyt arkaluontoiset alueet kuten rajavyöhykkeet, satama-alueet sekä kasarmi- ja muut puolustusvoimien alueet, joilla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty.

Yksityisalue ei ole este liikkumiselle

Mitä tai mikä on sitten yksityisalue? Asiaa hieman pengottuani kävi ilmi, että yksityisalue on määritteenä melkoisen mitäänsanomaton. Yksityisalue ei ole edes laillisesti erityisen pätevä termi. Jokamiehenoikeuksien käytön rajoittaminen kieltokyltein tai muilla konsteilla sen sijaan on laitonta. "Yksityisalue - pääsy kielletty!" on laiton kyltti, jota ei tarvitse noudattaa. Sana yksityisalue puolestaan ei itsessään sisällä liikkumiskieltoa eikä muutakaan jokamiehenoikeutta rajoittavaa. Se sisältää vain tiedon siitä, että alue on yksityisen omistuksessa ja on näin ollen vain informatiivinen huomio.

Kotirauhansuoja ei koske asumattomia taloja

Asuttuja taloja varten säädetty laki kotirauhansuojasta. Laki suojaa myös asuinrakennuksen pihapiiriä, jonka laajuudesta tosin ei ole metrimääräistä määritelmää. Kesämökki kuuluu myös kotirauhansuojaan, vaikka asukkaat ei olisi paikalla. Urbaanien löytöretkeilijöiden kannalta on tärkeää tietää, että asumattomalta talolta ja rakentamattomalta tontilta puuttuu kotirauhansuoja. Rautalangasta vääntäen: niin kauan kuin mitään haittaa liikkumisesta ei koidu, asumattomassa talossa sekä sen pihapiirissä voi vapaasti liikkua.

Asumattoman talon pihapiirissä voi vapaasti liikkua.

Julkisrauhan rikkomisena ei pidetä tekoa, josta on aiheutunut vähäinen haitta

Asumaton talo ei silti ole tae sen hylättyvyydestä tai edes tyhjilläänolosta. Mikäli rakennuksia käytetään varastoimiseen tai tuotantoon, ne voivat olla julkisrauhan suojaamia. Rikoslain 24. luvussa kolmannen pykälän kohdalla todetaan, että julkisrauhan rikkominen on tunkeutumista tai salaa menemistä tuotantolaitokseen, virastoon, liikehuoneistoon tai muuhun vastaavaan rakennukseen tai sellaisen aidatulle piha-alueelle. Samalla todetaan kuitenkin, että julkisrauhan rikkomisena ei pidetä tekoa, josta on aiheutunut vain vähäinen haitta. Yleisesti UE:ssa hyväksyttyjen eettisien ohjenuorien pitäessä ei tämän seikan kanssa tulisi suuria ongelmia.

Työmaa-alue kuuluu julkisrauhan piiriin.

Käytännössä asiat ei mene aina lain mukaan

Laki on hieno asia ja meidän jokaisen turva, mutta käytännössähän asiat ei aina lakipykälien mukaan mene. Vaikka itse tiedostaisikin omat oikeutensa, niin sinut autiotalosta rysänpäältä yhyttäneen maatilanisäntään ne ei välttämättä pure. Lakiin ja oikeuksiin vetoaminen tai niillä hyökkääminen ei liene paras konsti löytää yhteistä säveltä vastapuolen kanssa. Urbaanin löytöretkeilyn ohjenuorana on jättää vain jalanjälkiä ja siten hankalista tilanteista on luultavasti hyödyllisempää luikerrella pois vähin äänin jälkiä jättämättä. Nöyrällä asenteella ja ystävällisellä jutustelulla hankalat tilanteet voi jopa kääntää omaksi edukseen.


Linkki:

Ympäristö.fi - jokamiehenoikeudet